Alueen kylät
Mustjärven seudun kyläyhdistyksen toimialue ulottuu monen kylän alueelle. Toimialue on muodostunut luontevasti entisen Mustjärven koulun koulupiiri ja vaalipiiri alueiden mukaan. Kaikki alla mainitut kylät eivät siis välttämättä kuulu kokonaisuudessaan Mustjärven kyläyhdistyksen toimialueeseen.
Mustjärvi
Mustjärvi on se alue, joka on antanut nimensä koko yhdistykselle.
Salonkylä
Salonkylää ovat Salonsaaren takamaat, josta kylän nimikin tulee. Kylään kuuluu Kaijanpesäntie Iso-Äiniön rajalla, Uitontie ja osa Paljärven rantaa.
Iso-Äiniö
Iso-Äiniö jatkuu Kaijanpesäntieltä Rauvolaan. Siihen kuuluu Vilhelmintien alue ja osa Mustjärveä.
Kalkkinen
Kalkkisen kylästä Mustjärven seudun kyläyhdistyksen alueeseen kuuluu vain pieni osa. Yhdistyksen alueeseen kuuluu Rauvolan rajana olevan Pyhäjoen jälkeen pari kilometriä Kalkkisten kylän suuntaan Lahnalammille saakka.
Asikkalan kirkonkylä
Asikkalan kirkonkylästä Mustjärven kyläyhdistyksen alueeseen kuuluu vain pieni osa, Vedentausta.
Vesivehmaa
Osa Vesivehmaatakin kuuluu yhdistyksen alueeseen, sillä Pyhäniementien varsi ja osa Paljärveä ovat Vesivehmaan kylän ikiaikaista metsästys- ja kalastusaluetta.
Kopsuo
Kopsuon kylästä Mustjärven seudun kyläyhdistykseen kuuluvat alueet Liuhtolasta Vuorenmyllylle.
Keltaniemi
Keltaniemi kuuluu kokonaisuudessaan kyläyhdistyksen alueelle.
Riuttalan historiaa
Riuttala on rakennettu 1905. Riuttalassa on järjestetty vuosien aikana monenlaisia tilaisuuksia: kaste- ja muistotilaisuuksia, äitienpäiväjuhlia, talkoita, pelikerhoja, huutokauppoja, kesäkahvilaa, ravintolapäiviä, yhteislaulua jne. 1930-1940-luvulla Riuttalassa toimi aktiivinen näytelmäpiiri, jonka esityksistä saatiin iltamissa nauttia. Itse järjestettyyn ohjelmaan saattoi kuulua monenlaisia esityksiä yksinlaulusta alkaen. Jo 1950-luvulla kokoonnuttiin Riuttalaan elokuvailtoihin, elokuvana oli esim. Pekka ja Pätkä. 1970-80-luvuilla pidettiin Riuttalassa pitoja, joissa päästiin tanssimaankin mm. Reijo Kallion tahdissa. Kansalaisopistokin on järjestänyt kurssitoimintaa esim. kasvivärjäystä.
Urheilutoiminta
Mustjärven kyläyhdistyksen alueella on ollut monenlaista urheilutoimintaa. Aiemmin oli perinteenä pitää joka talvi hiihtokilpailut. Salmisen Sirkka järjesti myös pilkkikilpailut Paljärvellä. Kesällä oli kolmiottelua, pituus- ja korkeushyppyä. Lentopalloa on pelattu kyläosaston toimintana jo 1950-luvulla. Lentopallokenttä tien vieressä oli kovassa käytössä.
Mustjärvellä toimi Asikkalan Raikkaan kyläosasto. Se perustettiin 1937, jolloin ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Viljo Virtanen ja sihteerinä Aimo Koskela. Osaston toimimuotoina olivat hiihto ja yleisurheilu. Sota sekoitti urheilutoimintaa, kun kolme parhaista urheilijoista, Matti Uusi-Uitto (yleisurheilu), Tauno Pyhäjoki (hiihto), Niilo Niemelä (hiihto), kaatui sodassa. Sotavuosien jälkeen toiminta taas elpyi ja puheenjohtajaksi tuli 1946 Erkki Mikkola Aimo Koskelan jatkaessa sihteerinä. Toiminta oli aktiivista 1950-60-luvuilla. 1970-luvun lopulla toiminta elpyi Markku Tuomisen ollessa puheenjohtajana. Käytännössä toiminta loppui 1980-luvun puolivälissä. Raikas on järjestänyt kyläläisille mm. kuntotempauksen kävelytestin merkeissä.
(Lähde: Raikkaasti 100v, Matti Uusi-Uiton historiikki 1980 ja lisäys keväällä 2009)
Sirkkulahden Tikka sai alkunsa Erkki Mikkolan poikien Terhon, Karin, Matin ja vävy Sepon mökillä heitetyistä tikkakisoista v -81. Laajeni talviharjoitteluksi Mustjärven koululle. Tikka laajeni myös mölkyn heitoksi ja Sirkkulahden tikka voitti Mölkyn MM kisoissa v 2015 nelimiehisellä joukkueella kultaa. Tikkaseura on kyläpäivässä pitänyt tikkakisoja useana vuonna.
2010-luvulla Riuttalassa on toiminut kahvakuularyhmä.
Viime vuosien toimintaa Riuttalassa
Viime vuosina joka kesäinen Mustjärven seudun kyläpäivä on kerännyt Riuttalaan satoja vieraita. Kyläpäivien ohjelma vaihtelee vuosittain sisältäen ainakin kahvion, arpajaiset ja grillin. Välillä on kirpputoria ja ulkopuolisia myyjiä, toisinaan tietokilpailua, joskus paikallinen metsästysseura esittelee toimintaansa. Myös aiemmin mainittu tikkakisa on usein kuulunut ohjelmaan.
Monena Uuden Vuoden aattona on 2000-luvulla kokoonnuttu ilotulitustapahtumaan. Kauneimmat joululaulut ovat soineet Riuttalassa joulukuussa. Merkittävimpiä yksityistilaisuuksia ovat olleet vuosittaiset Eräveikkojen hirvijuhlat.
Riuttalan remontti 2015-2016
Riuttala remontoitiin 2015-2016 hankkeena paikallisen rakennusurakoitsijan ja parinkymmenen talkoolaisen yhteisvoimin. Talkoissa miesväki sai purkuhommat. Näyttämö ja seinärakenteet purettiin. Eristeenä olleet oljet ja sammalet hävitettiin nykyaikaisemman ekovillan tieltä ja samalla lattiajuoksut uusittiin. Yrittäjän työksi jäi seinärakenteiden teko, ikkunoiden uusiminen sähköt ja vesiputket. Naisväki sai tehtäväkseen seinien maalaamisen.
Riuttala on nyt viihtyisässä kunnossa. Sinne on myös hankittu uusi käytännöllinen kalusto. Vanhan pönttöuunin lisäksi tilaa lämmittää tarvittaessa myös ilmalämpöpumppu sekä sähkölämmitin.
Kyläyhdistyksen alueen historiaa
Mustjärven kyläyhdistyksen alueella on asunut ihmisiä jo pitkään ja aiempina vuosina palvelujakin on ollut enemmän, kun väkimäärä on ollut suurempi.
Rauvola
Kyläyhdistyksen alueella on Rauvolan tila. Se on ollut Hämeen ratsuväkirykmentin luutnantin entinen virkatalo. Tilan pinta-ala on ollut 60 ha.
Kopsuontie
Kopsuontien mäkisyys ja huonokuntoisuus ovat olleet puheenaihe jo vuosikymmeniäkin sitten.
Elma Tinnilää huolestutti 1938 muutto Rauvolaan, koska matka Lahteen markkinoille oli 40 km. Hän kieltäytyikin aluksi muuttamasta niin huonon tien taakse, mutta kun vakuutettiin, että ”kruunu sen kunnostaisi ihan piakkoin”, niin hän suostui (lainaus sukututkimuksesta ”Kalle ja Karoliina Tinnilän jälkeläiset puolisoineen”).
Kopsuontien kunnostus ja päällystäminen saatiin lopulta valmiiksi 2013. (Esko Ojalan muistelemaa): Tien kunnostusta edelsivät kyläläisten monet kirjelmät ja käynti ministerin pakeilla viemässä kirjelmää. Hyviä suhteita luotiin Hämeen tiepiirin päällikkö Karjaluotoon ja suunnitteluinsinööri Höysään sekä kunnanjohtajaan, että saatiin heiltä lupaus parantaa tie pätkittäin. Merkittävää oli tien kunnostuksen lisäksi myös se, että Kalkkisten lossi Kymen virran yli saatiin korvattua sillalla.
Hakalan kauppa
Hakalan kauppa on toiminut 1940-60-luvuilla. Se oli kätevästi ihan Kopsuontien varrella lähellä Riuttalaa. Alkuun sitä piti Sanni Hakala, myöhemmin poikansa Esko Hakala. Hakalan kaupasta ostettiin sitä, mitä ei itse pystytty valmistamaan mm. suolaa, silliä, tulitikkuja, sokeria, kahvia, sikuria, lankaa ja nappeja.
Osuuskauppa
Osuuskauppa toimi samoihin aikoihin Hakalan kaupan kanssa. Hakalan kaupan loputtua 70-luvulla osuuskauppaa piti Hakalan Marjatta. Kaupassa myytiin silloin mm. polttoainetta, jota oli kätevä siitä hakea metsätöitä tehdessä. Sen jälkeen kauppaa piti Haikosen perhe. 80-luvulla kauppa oli kesäkauppana ja kauppiaina olivat Tinnilän Helena ja Heikki. Vuosina 96-98 Päivi Riikonen piti siinä kesäkioskia. Olipa kaupan tiloissa 2010-luvulla hetken Henuliini-niminen puoti, joka myi käsitöitä.
Osuuskaupan rakennuksessa toimi myös jonkin aikaa Pietilän postitoimisto. Kaupan kohdalla pysähtyi myös kirjastoauto.
Tietoa
- Mustjärvi sijaitsee Asikkalassa Vesivehmaan ja Kalkkisten kylien välimaastossa.
- Seutua halkoo mutkistaan ja mäistään tunnettu Kopsuontie, jonka kunnostus ja päällystäminen saatiin valmiiksi 2013.
- Asukkaita on 169 (2015). Viime vuosina kylään on muuttanut myös lapsiperheitä.
- Työpaikkoja on Mustjärvellä vähän. Työssä käydään Vääksyssä ja Lahdessa.
- Kesäaikana väkimäärä nousee jopa yli tuhannen (lähes 700 vapaa-ajanasuntoa).
- Kuuluisin kesäasukas on ollut Toivo Kärki.
- Vuoden kylä 2015, kylä, joka ei lannistu palvelujen katoamisesta, vaan uskoo tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa.